Kaikenlaisia juttuja...

No niin tässä sitä taas ollaan :) Kesäaikana on tapahtunut niin kaikenlaista että paljon on jäänyt kertomatta mutta kirjoittelempa tässä nyt jotain. 30.07 piti olla vain vauvan ristiäiset ...mutta nuoripari oli myös päättänytkin mennä samalla naimisiin kaikkien yllätykseksi! Vauva sai nimekseen Sylvi Sisko Lyydia ja käyttäytyi hyvin tyylikkäästi. Pappi laittoi vettä Sylvin päähän niin Tilda sanoi " Tyyti puhat nyt "( Sylvi puhas nyt) Morsian oli kaunis ja sulhanen komea.Juhlat menivät hyvin, paikalla kaikenkaikkiaan 27 henkeä. Kun kaikki muodollisuudet oli ohi ja pappi poistui, niin sittenhän ne juhlat vasta alkoivat :) Yhden jälkeen yöllä sain tuon ukon houkuteltua sieltä autoon, ja kotia kohti. Onneksi otimme Vilman sinne mukaan,olisi tylsistynyt kotiin ja varmaan pissinyt sisälle.

Keskiviikkona tuli Niina tytsyjen kans tänne pariksi yöksi yö kylään. Olihan täällä säpinää pari vuorokautta. Vanha rouva Vilma pelkää lapsia edelleenkin ja irvisteli aina ohimennessä. Vuorotellen Vilma pihalle,Vilma makuuhuoneeseen, lapset makkariin jne...ei otettu sitä riskiä että vielä puraisee. Yleensä kun outoja vieraita tulee, niin saattaa näykkiä lahkeista. On vähän hidas tutustumaan, mutta kenet kaverikseen huolii niin sen muistaa vaikka ei olisi nähnyt vuosiin.

Niina lähti pe kaverille kylään, ja jätti Tildan minun hoiteisiin.Leipastiin siinä Tildan kanssa Nipsulle synttärikakku, tehtiin pätkiskääretorttu :)
Neiti alkaa olla uhmaiässä ja kyselyiässä. Mikä tämä on, mitä tällä tehdään?" Mummin kokkikouluun"....ja samalla raahaa porrasjakkaraa jo hellan viereen, puuh... sanon minä. Olin aika poikki kun lähtivät illalla kotia kohti. Sallin sakkiki siinä kävi myös Niinan synttäri kahvilla.
Salli menee hienosti eteenpäin konttaamisen ja ryömimisen välimallilla. Nopeasti etenee kun näkee jotain kiinnostavaa.
Mitenhän sitä jaksoi silloin kun omat lapset oli pieniä? Vahtiikohan niitä tarkemmin noita lastenlapsia kuin omia, vai onko se sitä että on tullut vanhaksi :)

Ens to kun pääsen koulusta, haen matkalaukun kotoa kaverit Pudasjärveltä ja auton keula pohjoista kohti taas. Me on jotenkin ihastuttu tuohon Leviin paikkana.
Näkyy tulleen jo tavaksi että syksyllä ja keväällä tehdään oma "tyttöjen reissu" sinne. Kyllä se kummasti piristää kun on mitä oottaa, ja saa omien hyvien ystävien kanssa muutaman päivän nauraa ja itkeäkkin jos itkettää. Tanssitaan, puhutaan paskaa ja vähän nautitaan juomiakin. kummasti jaksaa taas sitten pitkää talvea eteenpäin. Ystävät ovat tärkeitä ,sen tulee huomaamaan elämän jossakin vaiheessa. Kavereitahan jokaisella riittää, mutta tosi ystävät, ovat vain ne muutamat valitut <3

Mietiskelin kerran tätä meidänkin avioliiton aikaa. On sellaisia ystäviä jotka ovat pyörineet mukana alusta asti ja ovat edelleen. Sitten löytyy semmoisia joihin on tutustuttu ja muutama vuosi pidetty yhteyttä ja esim. kun lapset kasvaa niin yhteyden pito on jäänyt.Pariskuntia jotka ovat eronneet niin sitten yhteydenpito jää jompaan kumpaan tai molempiin...miksihän se menee näin ? Minulla on omia ystäviä ja miehellä myös omiaan mitä toinen ei tunne, eikä tarvikkaan minun mielestäni.Eihän se tarkoita että kun naimisissa ollaan ettei saisi olla mitään omaa.
Tämähän on toki vain minun mielipide, joku voi olla toista mieltä.

Tänään on ollut ihana aurinkoinen syksyinen sunnuntai.Aamulla kävimme sauvakävelemässä 1.5 h. Iltapäivällä hyppäsimme mopon päälle ja kävimme ajelemassa yli 200 km. Huomenna sitten koulunpenkille äidinkieltä opiskelemaan.

Ai niin se laihdutusjuttu....siitä en oo pitkään aikaan kirjoitellutkaan. Kesäaikana on vähän kalorien lasku lipsunu, ja se tietty näkyy vyötäröllä mutta ei anneta periksi! maaliskuun Teneriffan reissuun pitää olla muutama kilo vähempänä !!!