sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Sunnuntai aamun mietteitä

Herätty on ja ulkona näyttää olevan harmaa sateinen ilma. Tänään pitäisi lukea huomiseen tenttiin mutta saas nähdä miten käy. Eilenkin innostuin lukemaan blokeja ja en malttanut lopettaa .

Aloittaa jonkun blokin lukemisen ja sieltä löytää taas jonkun toisen kiinnostavan blokin sivut. Luin eilen kahden syöpälapsen äitien pitämää blokia. Elämä ei ole helppoa kun jatkuvasti mielessä pyörii lapsen sairaus ja kuitenkin pitäisi yrittää elää normaalia arkea. Toivon sydämestäni että nämä lapset paranisivat ja pääsisivät viettämään lapsuutta ilman sairaalakäyntejä ja jatkuvaa lääkitystä. Me joilla on terveet lapset emme voi emmekä osaa kuvitella mitä se elämä on kun lapsi on vakavasti sairas. Näitä blokeja lukemalla saa pienen raapaisun siitä mitä elämä heillä on.

Meidän täytyisi osata nauttia elämästä eikä valittaa pikkuasioista. Itse kävin viime to vatsan seudun ultrassa ja jännitti ja pelotti että mitähän sieltä löytyy. Onneksi sieltä ei löytynyt mitään ylimääräistä.

Mukavaa sunnuntai päivän jatkoa kaikille! Siirryn nyt noiden tenttikirjojen pariin :)

1 kommentti:

  1. Mukavaa, kun olit eksynyt blogiini. Pitänee ajan kanssa lueskella, että mitä sinä itse kirjoittelet. Näihin tosiaan uppoaa. Aloitat aamulla ja huomaat helposti, että oho menipä taas päivä lueskellessa. Se on helppoa, kun aika kuluu siinä ruokapöydässä =) Terveyttä ja elämää oppii arvostamaan siinä vaiheessa, kun sen oikeasti menettää. Asiat loksahtelee vähitellen tärkeysjärjestykseen, mutta siitä huolimatta mekin valitetaan pienestä. Se on vaan hienoa, kun jollakin on asiat niin hyvin, että voi märistä siitä, kun vastalaitettu kynsi irtosi =) Sitä antaisi, mitä vaan, jos itse voisi elää taas elämää ennen syöpää. Toisaalta en minä vaihtaisi tätäkään elämää pois. Tämä, jos mikä on opettanut sitä oikeaa elämää. Mutta nyt lenkille =)

    VastaaPoista